Imaami sirkutti hampaidensa välistä.

Älä opeta minua ennen kuin voitat tämän pikkuisen.

 Häneen oli piirretty myyrän merkki.

 Hän oli ensiksi pianonvirittäjä, toiseksi humalassa.

 

Yön ja päivän noppapeli. Monotypia, 10,5 x 14, 8.
 

 

 

Apinamedusa. Monotypia, 10,5 x 14,8.
 

 

 

 

 Sorsanpääkuoppa.

Kammiossa oli pujoteltava seinille ripustettujen lukuisten erimuotoisten ja -suuruisten sarvien välitse.

 

 Sitten ottavat jumalat käsiinsä paksut hinausköydet.

 Yön paksut pimeät alueet.

Minä tuhkastan sinut.

Ruusu, ruusu, harakka. Monotypia, 10, 5 x 14,8.

Viiniä, olutta, teollisuusbensiiniä, mustetta, hän luetteli ja löi ylpeänä rintaansa.

 Hän oli niin pehmeä että hänet olisi voinut levittää leivälle voin sijaan.

 Suuri viekas etsivä-pappi.

 No, hän eteni nopeasti tieteiden kuoppaisella kentällä. 

 Hän näytti minulle aasin korvan.

 

Se on koiran nimi. Monotypia, 10,5 x 14,8.

 

 

Vesi rannassa värjäytyi okrankeltaiseksi.

 Muurahaisia kulki ylösalas männynrunkoa. 

Tuo vanha hanhi lentää rotkon yli.

 

 Lunta sataa parturin puutarhassa.

 Hanhipolkua alas niitylle.

 Hän meni vahtiin kuin rauhallinen koira.