torstaina, tammikuuta 31

Kiero pää on kuin matka
Harmaaturska yhdessä pimeässä nurkassa
Surullinen hahni
Lakanat ovat puhtaat rakkauden puutteesta
Märkänä kuin kirjoitusvirhe
Katso tämä kouristus, peput baarissa ja parit korkokengät
Olen kussut laastiin
Kellon kahina, perkele
Kuparinen ja muhkurainen ääni, vähän tuhkaa
Kalpea, musta, ylevä; teoreetikon kylmä parta
Pienimmät linnut laulavat viimeisinä
Paholaiset tietävät paljon niityistä
Voit kuunnella lintuja: kyllä! se on pienin laulu viimeinen...
Lehtokurppa murenee
OIkeudenmukainen kuin metsuri
Jos sinua pitää ampua anna ystäviesi hoitaa se
Hänen punertavat ja ajellut kasvonsa ilmaisivat sitä
Lm Llo
Ensin minut ripustetaan roikkumaan ikkunasta ja sitten sanotaan: juhli nyt
Tähän laitetaan valtava hihnapyörä ja tähä minä asetan pääni
Voin alkaa myydä hyviä neuvoja halvalla
Kasteisella ruoholla me loikoamme ja Otava
Otava tuota kiemurtaa yläpuolellamme ja
tuota ankat lörpöttelevät ruovikossa ja
viulistit marssivat
Pelimanni istuu takassa
Haalistuu, kuolee, kaatuu, saa päälleen kuumaa totia
Tämä kevyt, iloinen juhla, hän oksensi
Kyllä tämä tästä, pikkuhiljaa minä alan katkeroitua oikein hyväksi, oikein kovinkin suloiseksi
Minun pitäisi savustaa itseni
Lisää valttia pöydälle
Paksuja vihreitä kuubalaisia sikareita
Sunnuntai on perinteinen selkävammojen päivä
Kuljeskelen ympäriinsä lyijykynä rintataskussa ja toisinaan korvan takana, sellainen olen
Punainen silkkinauha on tuskallinen elämä
Vasikan tai lampaan aivoja tässä
Alan kirjoitella runoja kauniista virastoista
Tänään olen melko omahyväinen, yhtä omahyväinen kuin lohi jonka karhu on saanut kynsiinsä
Mieleni tekisi vähän heitellä rahaa järveen

keskiviikkona, tammikuuta 30

Ilman armoa rakkaus tummuu kovin nopeasti

torstaina, tammikuuta 24

Näin fitness-konfutsen piikki kädessään
Olen joko vanha musta pässi tai nuori mehiläinen

keskiviikkona, tammikuuta 9

Olen kuollut samanaikaisesti kahdessa muodossa
Rauhan mutainen kenttä
ALus miehistönsä menettänyt
Älä kiirehdi korppikotka
Mitä on takanani ei ole kiinni vielä
Kuuntelen pieruista soittoa
Hyönteisistä lähtee tajuton meteli
Eikö tuo ole se varpunen siitä ikkunasta jouluaattona Roomassa, pudottaa höyhenensä
Kirjoitin runon, se menee näin:

Seisoin rannalla ja kuninkaallista linnaa katselin
jossa ruoka olisi luultavasti niin pahaa.
Vänrikki Steel
Lapsena olin niin surumielinen että minulla oli koomikon maine
Voitelu kepin kanssa
Kuolukaiset puhelevat porraskäytävässä
Tämä on joko Eden tai Upsala
Korvat revitty kellojensoitolla
Herrasmies joka viskaa hopeisen nuuskarasian järveen ja laulaa
Nenäliinojen kirjominen olisi viisaampaa
On parempi olla tasaisesti karkea kuin suikauttaa kohteliaisuuksia silloin tällöin
Eräät ystäväni eivät siedä tällaisia päähänpistoja, esimerkiksi Fritz joka on myllärin poika
Otan juomaa ja voileipää yhtä vakavasti kuin lähetyssaarnaaja
Tänään herättyäni kylläkin ajattelin että en ole enää poika, mutta sitten havahduin
Aina kun menen klosettiin pistän mustan takin päälleni
Tänään söin aamiaiseksi puolikkaan paronittaren, hyvin pienen paronittaren puolikkaan
Mikä helvetti on andalusialainen skannaus
Taistelu jalkakäytävällä
Olen luonteeltani poika

tiistaina, tammikuuta 1

Vittu mä alan itkeä kun kuuntelen Jane Birkinin ja Serge Gainsbourgin La Decadancea

Hyvin menee taas