tiistaina, marraskuuta 14

 Torni, säkki ja mutainen kuolema

 Kovassa Sofokleen valossa

maanantaina, marraskuuta 13

Koirien varjoja.

 Kuun maailmankatsomus

Saatan olla puolueellinen tässä asiassa koska muistan.

 Tapaan sinut rivillä viisikymmentä.

torstaina, marraskuuta 9

Eräänä marraskuun yönä hänen ratsastaessaan metsässä alkoi kuivunut oksa kuiskia hänen korvaansa. Tule hetkeksi, tee mitä vain.

 Vahankeltainen, kirsikan muotoinen pää hänellä oli ja hänen sanansa kuulostivat siltä kuin muutamaa kirsikankiveä helistäisi nyrkissään.

 Kolminokkainen sorsa

 Opettajana hän meni sisään mutta opettajana hän ei tullut ulos.

Se kutistuu kuin harakka hämärässä.

Tietysti hänen pensaikkonsa ja vessansa olivat vakuuttavia.

keskiviikkona, marraskuuta 8

Kaikki yhdeksän kilpailupäivää hän käyttää samaa sadetakkia. Jokaisessa valossa on pieni varjo. Outo mies katsomossa on huono hiilipaperikopio vanhasta opettajasta.

Hänen hermostonsa oli muotoutunut sellaiseksi että hän saattoi nukahtaa vain laukkaavan hevosen selässä.

 Tähänhän liittyy kaiketi se Byronin runo jossa hän listaa ne asiat jotka ovat makeita ja ne asiat jotka eivät ole makeita.

Hanhet lentävät, vuodet kuluvat. Savu, sumu, aaltoileva punotus taivaalla. Kaikki se mitä saatoit kutsua elämäksesi.

 Toistaiseksi hän pitää todella oluesta ja suolakurkuista.

Niin, kävelin poispäin Hotelli Shimon Peresistä. Puistossa lahopuut ja puoliksiromahtanut pagodi. Sanoin itselleni: et sinä ole puistossa vaan Hotelli Shimon Peresin huoneessa. Koska on tauko, verho lasketaan. Yö tulee. Öljymäellä ihmiset liukastelevat.

Hän varasteli niin kuin lintu laulaa.

Hän sanoi vakaan pyrkimyksensä olevan pidentää Maan kiertoaikaa Auringon ympäri muutamalla sekunnin miljardisosalla.

 Tämä noppa, se antaa aina ruusuisen silmäluvun. Tämä toinen noppa, se antaa aina kristallinkirkkaan silmäluvun. Tämä kolmas noppa, se antaa aina myrskyisen silmäluvun.

Älä käänny takaisin

älä katso minua enää

 Tietysti on hauska nähdä hänen nostavan peittämättömät jalkansa taivaalle, surullisesti kilisevät pienet äänet.

 Aivan kuin nuo hippodromiesitykset joissa koulutetut kyyhkyset lentävät palavien renkaiden lävitse.

 Hän käänsi toista silmäänsä niin kuin se olisi ollut paistinpannu.

 He vain luulivat olevansa pari katkeraa robottia, eivät tienneet että kettutanssi alkaisi uudelleen muutaman kuukauden kuluttua.

 Kojootin silmän välähdys. Kuume sai myös sinut. Opit että sinun ei tarvitse olla tiukka.

 Vedonvälittäjien häkin ympärillä, ja tarkoitan vedonvälittäjien häkillä päätäni.

 Mitä se edes on, jäljitellä Portlandin herttuan hauskanpitoa pienoiskoossa.

 Pese huolellisesti tuon jaloeläimen nenä, hän sanoi.

 Sulttaanimunkki

 Kuulin laukkaavan villisian pysähtyvän asuntoni ovelle. 

tiistaina, marraskuuta 7

 Mammutinluinen jättiläinen nimeltä Lauri.

 Niin no mitä Repin sanoi siitä, ikkunaan silhuettien leikkaamisesta ja ikoneista joita joku en tiedä kuka tykinpiippukatseinen katsoi.

 Hevossidemies

 Irrotin katseeni pienestä mustasta pisteestä joka oli juuttunut sänkyyn ja käänsin katseeni muualle, minne katsoin, en tiedä miten, näin taivaan kaikkialla.

Knalli päässä. Revolveri taskussa. Olen nähnyt sen kaukaa ja olen vihannut sitä kaukaa. Mutta tämä maalaus näytti minut.

 Niin, hänellä oli keppi jonka kärjessä oli mehiläisleimasin.

 Kärpänen välähtää syvällä minussa. Vanha oligarkki suree entistä lastenhoitajaa.

 Kulkeminen suuren käävän pinnalla.

 Pilvikäärme

No lopulta ajattelin lähetystön kuskia joka vääntää ohjauspyörän väärään suuntaan. Ohdake on hänen nimensä.

 Tämä, kyllä, sanoin hänen kasvonsa, ne näyttivät heijastuvan mustan obsidiaanin pinnasta.

 Tällaisella penkillä voi levätä jos ajattelee hyvää. Vihreät oksat.

 Olipa häntä pidetty yön tuulena joka riehuu tyhjillä kaduilla.

perjantaina, marraskuuta 3

 Piikki joka puhuu kielellä.

Pöly pyörteilee hänen päänsä päällä

pöly pyörteilee hänen päänsä päällä

 Hän sanoi esittävänsä kiertynyttä ja kahden latvan kasvattanutta mäntyä.

Kukonjaloin kulkeva rampa demoni.

 Häntä kutsutaan nimellä Tippuva takki.

Neulojen kirja

 Rakkaus ja kala

keskiviikkona, marraskuuta 1

 Tyttö istui lattialla ja rakensi perunankuorista jonkinlaista palatsia.

Oven kädensija näytti olevan keltahapero. 

Samurain tyttären ei pitäisi olla halukas muistuttamaan petoa.

 Pyhä köysi

 Vastustajiensa partoja hän sanoi keräävänsä viittansa lievekoristeiksi.

Tuossa oli musta koira ja valkea koira jotka kamppailivat, valkea koira puri mustaa hännästä ja musta koira puri valkeaa koiraa hännästä, ne ulvahtelivat ja hypähtelivät vuoronperään.

 Kyllä hän tunsi olevansa olkinukke jota pehmeät ja lämpimät kädet tekivät.

 Eräänä iltana, kun olin noin seitsemänvuotias, kiiruhdin pitkin siksak-kuistia. Kuului ääntä joka muistutti vettä puolillaan olevan kulhon sointia. Jalkorätin kokoiset hiutaleet putosivat maahan ja koko talo vavahteli.