Vaahterankukkien ja punarinnan päivä. Monotypia, vesiväri, 10,5 x 14,8.

Hän näki punaisia perhosia ja freskoenkeleitä

Susisilmät katsoivat kosteaan laaksoon

Hän näki huoneen myös jonkinlaisena porttina jonka läpi hän juoksi

Kolmannen oven aukaiseminen. Monotypia, vesiväri, 10,5 x 14,8.

Ilmassa oli savea. Monotypia, tussi, 10,5 x 14,8 cm.

Yksityisdetektiivin uni. Monotypia, tussi, 10,5 x 14,8 cm.

Tarttui lasiin niin kuin skorpionin pesään

Tätä sanotaan sahaseremoniaksi, muutama lasillinen jamaikalaista rommia

Saksalaiset olkapäät ja turkoosit silmät

Kaikki seitsemän kissaamme asettuvat keinun eteen, teroittavat kyntensä puunrunkoon ja avaavat munankeltaiset silmänsä auringolle

Taskussa multaa ja hopeinen savukekotelo. Monotypia, vesiväri, 10,5 x 14,8 cm.

Toukat, hän virkkoi, nuo puunrunkoja pitkin kapuavat ja luumun mehua imevät pulleat korvat

Mulperipuut joiden ylle kuu levittää läpinäkyväisen verkkonsa

Hänen mielestään liiteli kaks' mustaa lintua yläpuolellaan

Hänen keltainen hymynsä. Puu, vesiväri, korkeus 42 mm.

Kirkkaan päivän heloittavat säteet. Monotypia, vesiväri, 10,5 x 14,8 cm.

Armahda minua ja sormesi aseta, pehmeästi, hyvin pehmeästi, vasemmalle olalleni

Mitä ihmisestä putoilee niin kuin tammesta terhoja

Suloiset tuulet puita hieroskelivat, hopeapäistä sauvaa heristeltiin

Hän varjosti kaikilla aisteillaan

Asetyleenilampun valossa hän minua katsoi, kirkkaasti ja rauhallisesti

Makasin huoneessani kallion tavoin

Kello kahden ja kolmen välillä, kun kaikkituikkiva aurinko paistoi, katosi kultainen kelloni yht'äkkiä pöydältäni

Marlowe puhui alati käärinliinoista. Monotypia, tussi, 10,5 x 14,8 cm.

Nuorukainen raveissa. Monotypia, vesiväri, 10,5 x 14,8 cm.

Kynttilänsydämen tuhka, tai tuollainen kuparihymy

Ja siinä hän seisoi, painoi hattua sydämensä kohdalle ja aloitti herkällä äänellä

Saapuu metsään niin kuin sitä lipova paholaisen kieli

Tässä on todellinen mäntytukki, hän mutisi

Kuvanveiston opettajani muistutti Chaplinia. Monotypia, vesiväri, 10,5 x 14, 8 cm.

Totuus kuitenkin oli että hän oli näätä ovella, hyttyset pyörimässä ympärillään, ja hyttysten ympärillä paarmat, paarmojen ympärillä pääskyt

Paimen päätti nähdä sinisen maton ja kokonaisen kasan vastapaistettuja leipiä

Kuusi härkää veti vaunuja, kaukana näytti olevan kämmenen muotoinen pilvi

Tuossa sormuksessa oli kuvattuna kynitty viiriäinen

Koira on haukassa

Hän kuunteli pääasiassa dubia. Monotypia, vesiväri, 10,5 x 14,8 cm.

Kaikki lähtee yhdestä hetkestä. Monotypia, vesiväri, 10,5 x 14,8 cm.

Alice aurinkojunassa. Monotypia, vesiväri, 10,5 x 14, 8 cm.

Kulunut, revitty sotilaan viitta yllään, ja päässä eräänlainen kankaasta valmistettu korkki

Koko rakennuksesta oli jäljellä vain suuri punainen portti, ja siihen oli maalattu musta kotka, ja kotkan rintaan oli maalattu punainen risti

Makasin sahanpuruilla ja kuuntelin variksen oliiviääniä

Lapsena poimin noita torvimaisia sieniä jotka olivat hengen pesä

Ei voinut sanoa että tuolla leivällä olisi ollut muoto, se oli kullankeltainen minkki joka ravisti niskaansa

Hänellä oli hilloa korvassaan. Monotypia, vesiväri. 10,5 x 14,8 cm.

Ovi, monotypia, tussi. 10,5 x 14,8 cm.

Stephenin kanssa oleminen. Monotypia, vesiväri. 10,5 x 14,8 cm.

Stetson syvemmälle päähän. Monotypia, tussi, vesiväri. 10,5 x 14,8 cm.

Hiukset ovat sarvia. Monotypia, tussi, vesiväri. 10,5 x 14,8 cm.

Kotkataajuus. Monotypia, vesiväri, 10,5 x 14,8 cm.

Hänellä oli korkea hattu ja hänen silmissään talvi-ikkuna

Monta kertaa kuljeskelin sinne katsomaan sahoja, niiden värit olivat samat kuin taimenen

Pidimme paastoa, majavan juhlaa

Jokaisen lammen jäällä oli nenä, korvat, sarvet

Suuri savinen ukko joka asuu savupiipussa

Eihän se nyt puhdasta kissaa ole

Lehmän nimi oli Popa

Kuka on takin palvelija

Hänellä sarvi ei kasvanut otsasta vaan itseensä tyytyväisestä leuasta

Taivaansininen portti, ruiskukukkakulmakarvat

No, poimin palan hiiltä ja tuhrin sillä otsaani, portinvartija murisi

Voisin luvata heidän jopa kääntävän nahkansa nurinpäin

Eivät nuoret hevoseni olleet tottuneet tällaiseen huvitteluun

Lukkoseppä oli melko vihainen. Humalainen konna, hän hoilotti. Et kykene edes seisomaan. Liikaa luumuviinaa, liian pitkä pyrstö.

Kyllä hän käveli polkua alas viikate olkapäällään. Hän ajatteli tuota herrasmiestä joka muistutti auton nahkaistuinta

Edessäni en saattanut nähdä muuta kuin hevosen takapuolen.

Suuri mustavalkoinen kissa kehrää

Kun syö voikukkia voi kukkia

Tuuli on puhaltanut minussa, keltainen tuuli noussut päälaesta

Hikimajassa makasin, ratistimet kuuluivat ja rummut

Ratistimien äänet, varikset lensivät