Armahda minua ja sormesi aseta, pehmeästi, hyvin pehmeästi, vasemmalle olalleni
posted by Juhana Vähänen at torstaina, huhtikuuta 23, 2020
torstaina, huhtikuuta 23
Previous Posts
- Mitä ihmisestä putoilee niin kuin tammesta terhoja
- Suloiset tuulet puita hieroskelivat, hopeapäistä s...
- Hän varjosti kaikilla aisteillaan
- Asetyleenilampun valossa hän minua katsoi, kirkkaa...
- Makasin huoneessani kallion tavoin
- Kello kahden ja kolmen välillä, kun kaikkituikkiva...
- Marlowe puhui alati käärinliinoista. Monotypia,...
- Nuorukainen raveissa. Monotypia, vesiväri, 10,5...
- Kynttilänsydämen tuhka, tai tuollainen kuparihymy
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home