Emme vielä ymmärrä Aurinkoa aivan täysin

Hänen äänensä tunkeutuu vereen

Kohtalo leikkii huonolla päällämme ja aisteillamme

Akseli on paskana, pyörä ei kujerra

Suuri sisäinen epätodennäköisyys kalvaa minua, kalvaa niin että minun on kaivauduttava heiniin

Todellisen komedian varjo

Helmikuu on kylmä naistenvihaaja

Mutta siihenhän tarvitaan runollista mielikuvitusta, ystävä hyvä, runollinen mielikuvitus on sitä että kaivat kuopan maahan ja asetut siihen makaamaan ja odotat

Todella thätalisch

Miksei kaikissa näytelmissä ole virtaavaa vettä

Antiikin saksalaiset söivät tammenterhoja

Sinä tunnet minut, haluan ajaa ulos rottia

Missä on ihmiskunnan korva saatana

Tätä päivääni voisi verrata auringonnousuun vuorilla ja Luzern-järvestä heijastuviin koirankasvoihin

Mötta

Goethen aamiaisen aika

Hän on eräänlainen seniili tähtitieteilijä

Säteilevät jumala-niityt

Helvetin ylevyyden tutkija

Oklahomassa kaksi miestä söi minut

Nyt vahamaski todella alkaa sulaa pois

Schön se on yö

Eilen minulla oli kaksitoistatuhatta hehtaaria maata, tänään ei mitään

Paistettua kampelaa ja aprikoosivanukasta