Kuulen sydämesi koputuksen

Lentokalat hyppivät kohti etelää: tyyntyy

Merimiehet syntyvät aina jollekin alukselle

Myrskyinen ja uskoton rakastajatar repii nuoren miehen syliinsä

Napa on selkeä

Taivaalta pudonnut blondissant

Laiskat hautajaiset

Suuhun vaeltaa lentävän perhosen varjo

Ystävällinen unikko

Kyseenalainen valo

Herooiskoominen kertomus

Kemiallinen avioliitto

Uponneet jesuiitat

Jokainen olento on kello

Kävelin viisitoista vuotta lehdossa

Helvetti, ei täällä ole kumpikaan, ei autoni eikä hevoseni

Hän oli kuin leijona lampaiden keskessä

Katkera nuoli lensi vihellellen ja rintapanssariin uppos

Alasimen taivas

Minä olen ei-alkemisti

Kyvyttömyys opettaa kompastumaan

Kohtaa Jumalan kuin salaman pimeässä alamaailmassa

Hänhän kirjoitti muun muassa kuuluisan legendan hygieniatuotteista

Hänhän on todella pilkkumainen, oikea kirjailija

Tässä on teille ihon laajuinen romaani

Tyttö kääntyi yhtenä kappaleena, kuten pianojakkara

Mikä on se, heinäsirkka, kysyi neiti Beaudésyme

Sakastinen

Pehmentävä sarkastinen hymy

Alhainen aurinko

Hämärä pankkiiri

Hänellä on tapana aina purra huuliaan ja sylkeä vastatessaan

Sydän joka kerran kukoisti keon mansikoita tavoin

Prinssi Brokenfurstberg, se olen minä

Pitkällä aikavälillä vieraat pystyvät nukkumaan

Pomo, kierosilmäinen, pieni, hieman vino

Nuori ohut mies katseli autosta, riisui silmälasinsa ja katseli sokeriruokopeltoa kuin pässi

Tuuli kuulostaa kalmarin tanssilta

Biauty

Karvoituksellinen

Ylhäällä vuoristossa, paimenet. soittelevat ruokohuilua

Kyllä hän on minun ystäväni vaikka käyttääkin pikkuhousuja

Turska ja vuohenjuustoa

Mitä sinä täällä, sanoi notaari, synkästi

Kun yö lankeaa, merikotka sulkee hänen kultaiset silmänsä

Tuhat kärpästä päihdyksissä koiruohosta

Hietakampela lautasella

Hirtetty mies työntää kielensä talven pimeyteen

Sydän lämpimämpi kuin lasi jossa aurinko nauraa viiniin

Ah, vanha vapaamuurari

Perkeleen neuropatiat

Äh kirja jossa pureskellaan vain erilaisia hedelmiä ja marjoja

Nukunkin kaislojen päällä niin kuin hanhet

AInakin meillä on kaunis sumu ja kauniita ääniä tuulien puissa

Olen niin hyvin, olen tyhmä kuin hanhi

Metafyysikko Boo

Nilkkaimeni olivat mutaiset, mikä onnettomuus, häpeä

Olin hukkua, menin jokeen täysissä pukeissa

Moraalinen kuin kesäinen sade puistossa

Voimakas ja intomihmoinen romaani jonka isä on Werther ja äiti Manon Lescaut

Aviorikos on vielä nuori, kaunis ja hyvin tehty

Vaatimaton alttius kannibalismiin

Lause joka aiheuttaa sanoinkuvaamattoman kauhun: Otatko aamiaista

Eksoottinen ruokalaji, hän vetää pistoolin korvalleen

Takki sopi hänelle kuin valettu ja sitten hän meni läpi oven

Ateria joka päättyy painovoimaan

Tulen takaisin nopeammin kuin ammuttu nuoli

Ensinnäkin, se ei ole piano, se on huilu

Kanipata pitää tehdä kaksipäisestä kanista ja syödä toisella päällä

Tuollaiset metsästyskoiran hampaat

Kuuluisassa kanipadassa on hapankaalia ja valkoviiniä

Ryhdynpä maalariksi ja ostan peruukin

Hän näyttää siltä että märehtii orvokkeja

Hän suoritti romanttisen toimensa

Blondi tyttö
katsoi voitaivaalle

Legendojen kalikkasäe

Koreografia joka muistuttaa tarantellan puremaksi tulemista

Kun nuori mies näkee ihannoimansa naisen ystävänsä sylissä hän polttaa savukkeen

Kuopan kaivaminen on vakavaa työtä, tytöt seisovat reunuksilla vakavin ilmein

Olet näkymätön kuten prinssit saduissa

Herran kirottu

Sokea instrumentti, tunteeton jousi

Kuinka hyvin kärpänen perustelee olemassaolonsa

Kyyneleet kuuluvat hänen hevosensieraimiinsa

Ainakaan tämä ei ole niin paha kuin moderni lyriikka

Hän voisi säveltää pekonia

Muista sammuttaa muistisi

Mystagogeija

Henki vastaan palkki