Hapettunut hopea saa minut raivoihini. Se on uskottomuus minulle, se on uskottomuuden sädekehä puusta veistetyllä patsaalla, se on tummentuma hampaissa, ja hampaat ovat suudeltavat pikkukalat, niiden suista tulee elämä
lauantaina, marraskuuta 28
Previous Posts
- Oliko hän tehnyt virheen kun hän oli päästänyt lam...
- Mutta oli aamu, ja aurinko oli jo korkealla, ja hä...
- Eikö toinen heistä ollut ollut paimen? Eikö hän ol...
- Sitten he kääntyivät toisiaan kohti. Heidän rintan...
- Koska heillä oli harmaat öljytakit, ilma oli koste...
- Hän heilutti kuparista suitsutusastiaan.Sen liike ...
- Talo, joka on rakennettu ainoastaan käsikranaateis...
- Kiedo tila sormesi ympärille.
- Laava on kuumaa ja sitä on paljon.Kasvit ovat vihr...
- VENEERINEN HENKIPaahdetaan avomersulla hajareisinh...
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home