Olen huolestunut muodoista. Ne virtaavat ohitseni sanomatta sanaakaan. Niiden suuret kidat eivät kylläkään näytä uhkaavilta vaan turvallisilta. Jokin kuitenkin huolestuttaa minua aina kun työnnän hammasharjan suuhuni tai leikkaan viiksiäni. Toisinaan haluan asettaa sanat etäälle toisistaan niin kuin tänä aamuna. Siksi painoinkin pääni tyynyyn ja toivoin sen painavan päänsä minun päähäni. Huolestuttavaa. Kävellessäni oksat yläpuolella pitivät tyypillistä ääntään. Lätäkkö oli vasta syntymässä. Pieni poika uitti siinä keppiä. Hänen takanaan useat ratsurykmentit järjestyivät. Tällaisia näkyjä näen aina toisinaan. Joskus olen niistä huolestunut. Joskus ne saavat minut vain mietteliääksi. Minussa on paljon sellaista jota en vielä tunne.
keskiviikkona, syyskuuta 17
Previous Posts
- Minussa on aina pinnalla lakkaus, en pääse siitä i...
- huoomenssa kun olen suonut itsellenilepoa hiukan, ...
- on kummallista nähdä mitä todella on piirtänyt,kum...
- Se katosi heti kun sitä haki,siinä mielessä muistu...
- Huomaa vasta sitten kun on jo joutunut sensisälle,...
- PÄÄRUUMISHän ottaa kaapista kylpytakin ja sittenla...
- Hän kiristi kirveenvarren, suoristi saappaidensava...
- On vain pakko asettua puhumaan,täällä missä useat ...
- Monet vastoinkäymiset muistuttavat painajaisunta,o...
- saavat selittää tämän valossa auringossatai kuunva...
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home