Olen huolestunut muodoista. Ne virtaavat ohitseni sanomatta sanaakaan. Niiden suuret kidat eivät kylläkään näytä uhkaavilta vaan turvallisilta. Jokin kuitenkin huolestuttaa minua aina kun työnnän hammasharjan suuhuni tai leikkaan viiksiäni. Toisinaan haluan asettaa sanat etäälle toisistaan niin kuin tänä aamuna. Siksi painoinkin pääni tyynyyn ja toivoin sen painavan päänsä minun päähäni. Huolestuttavaa. Kävellessäni oksat yläpuolella pitivät tyypillistä ääntään. Lätäkkö oli vasta syntymässä. Pieni poika uitti siinä keppiä. Hänen takanaan useat ratsurykmentit järjestyivät. Tällaisia näkyjä näen aina toisinaan. Joskus olen niistä huolestunut. Joskus ne saavat minut vain mietteliääksi. Minussa on paljon sellaista jota en vielä tunne.