keskiviikkona, syyskuuta 17

huoomenssa kun olen suonut itselleni
lepoa hiukan, minä katsella voisin
tai oikeastaan uhota vain että katsella
voisin tai oikeastaan huomauttaa että
mielihuvin voisin katsella pintaa väräjävää
Minulla on tapanani tuhota aina se millä
eikä    mikään   olekaan   aina   tavallansa
ja   kun   astun   sisälle   olen   tarpeeksi
ylittänyt    railoja   ja    askelmia   ja portaita
ja    minulla    on    aina     kuitenkin   muistoni
kun    nyt    seison   tässä   täplässä  sinisessä
ja     huomaan    hetkeni   tulleen    lopulta