sunnuntaina, heinäkuuta 5

LUONNOS
Toimin ohjuksen tavoin. Minussa on osia, jotka värähtelevät samaan tahtiin kuin vastaava kappale tuulessa värisevän aaltopellin alla. Hänen huulensa olivat lilat kun hän makasi, tai seisoi, tai istui. Tämä on siis muisto hänen huulistaan, pieni kappale kalloni takaosassa. Minä toimin kuten mustavalkoinen mies kellertävän ja tuulessa heiluvan katulampun alla. Hänen kyljessään on pieni tyttö, joka pureskelee hampurilaista. Oikeastaan tämä tapahtuu makuuhuoneessa, siinä paikassa joka on aina vasemmalla. Kaapit on peitetty mustalla liinalla jossa on kultaisia kirjaimia. Ne ovat jiddisiä ja minun on vaikea katsoa niitä tuntematta samaan aikaan surua ja iloa, surua siitä mikä on laskettu alas ja iloa siitä mikä nostettu ylös. Iloa siitä, että voin työntää pääni eräänlaiseen kumisevaan sammioon ja surua siitä, että ääni kalloni ympärillä muistuttaa minua