Siitäpä. Siitäpä. Illoin. Vasara.
Kynnys. Naurettava. Naurattava. Ahnas.
Auvoisa.Vastoin odotusta palasi kivinen ilme.
Jalomielisyyttä teeskentelevä.

Vastoin odotusta palasi kivinen ilme. Kyyneleet.
Ei voinut saada mitään selvää.
Niin kuin elävä vaimo.

Salonki. Tanssii. Itserakkaus. Solakka. Ankanmaksa.
Läähättäen kertoo kahviloista. Niiden kantavieraista.

Nenäliinasta tuoksahtaa vielä toisen kaupungin hajuja.
En kuule. En tunne. Puhuu tattaripuurosta.

Kuin saappaat jaloissa. En näe. Jumala.
Koira. Kirjekuori. Avoikkuna ja sen ääressä.

Aamunuttu yllään lihava mies. Ole hiljaa. Illoin.
Penkoo pöytänsä kaikkia laatikoita. Hymy kuin pääkallolla.

Rakkaus. Neitsyt. Pyöreät olkapäät. Valtion palvelus.
Kukkatarha ja lehtometsikkö. Peltomyyrä.
Tie ei pölyä. Syksy.

Pyöreät olkapäät. Kumpareen korkein paikka.
Saunan eteishuone. Neitsyt. Höyryävät kupeet.
Tarkkaan tähdätty laukaus. Puunrunko. Pölisevä lumi.
Rinta.

Kolme oritta aitauksessa. Näenkö? Tamma juo vettä tasaisesti.
Koristen. Talon kaikki kynttilänjalat. Tytön suu. Hymyävä.

Kuolemakaan ei peri. Pääkallo.
Kasakkapoikanen lyö lakkaamatta. Ikkunat auki. Neitsyt.
Ei leikki miellytä. Mustat, tuuheakarvaiset koirat.

Rakkaus. Neitsyt. Kynttilänvalkea iho. Pyöreät rinnat.
Ikkunasta näkyy lammikko. Elegioiden uusi, synkkä henki.
Rakkaus.

Rinta. Kuin kirkonkello. Rikkinäinen kirkonkello. Neitsyt.
Uhkeapovinen. Joessa. Vaalea tummassa vedessä.
Samat valkoiset rinnat. Kättä lipova. Olen sarkatakkinen.

Merkillinen rauhallisuus.Ensimmäinen tuntemani kuolema.
Valkea kivinen aitaus. Äkkiä purskahdan kyyneliin.
Pääkallon hymy. Rakkaus.

Tämä makea neste. Tämä kaasupulloon ahdistettu neste.
Liukuu vuoteesta. Herkuttelijan yhteenpuristetut huulet.

Lämpöiset syleilyt. Aika on myötäinen tämmöiselle.
Kultapikari nyt tulen ääreen.

Vergilius läsnäolollaan sytyttää rakkauden tieteisiin.
Kaikki huoneessa olevat naiset. Purskahtavat nauramaan.

Enemmän kuin voi sanoa. Painautua syliin.
Tämä henkevyys. Pääkallon hymy. Rakkaus. Neitsyt.