lauantaina, lokakuuta 4

Kristallijärvi, siihen valuva laava.
Kuoro, keskellä koivu, koivussa paarma.
Paarma, suriseva, ympäriinsä lennähtelevä
paarma. Kaulaa pureva hevospaarma. Kaunis
mutta pelottava pitää kädellä. Pilkullissiipinen
pieni mustavalkoinen paarma. Aina kun näen
paarmoja annan niiden puura itseäni. Siksi myös
tunnen vastustamatonta vetoa spiritualisteihin,
mitä korkealentoisempiin, sen parempi. Haluan
tuntea palavan rikin tuoksun, ja valeriaanan,
haluan nähdä ihoon ilmestyvät haavat