Alkoi jo hämärtää, mutta valaistus oli heikkoa. Hän halusi lakaista lumen pois Floran päältä. Yrittäessään kepillään karistaa lunta pois jumalattaren lanteilta hän ei kuitenkaan ylettynyt kuin pikkusormeen saakka, ja sitä paitsi lumi oli jäätynyt kuvan päälle; hän koputti useamman kerran kepillään kohmettunutta lunta, mutta lakkasi kohta ja laskeutui rappusia alas tielle, varjosti silmiään ja katseli pylväskäytävää. Lumen valkeiksi tuiskuttamien poppelipuiden läpi hän ei nähnyt mitään, mutta tunsi vanhaa voimakasta kateutta