Perustavanlaatuinen laskuvirhe saattaa laskuvarjohyppääjän aivan outoon maisemaan. Paikoilleenkahlittuna on yritettävä ymmärtää mikä on mahdollista. Lapsuudestani muistan tämän: laskuvarjohyppääjät pudotetaan lumikentälle, toinen heistä putoaa puuhun, ja toinen hautautuu lumeen. Mietin kumpi heistä selviää. Se, joka on lumen povessa vai se, joka roikkuu puussa jalkansa katkaisseena ja valon sokaisemana. Myöhemmin kuitenkin radioantennin kuula heitetään ylöspäin, roikkumaan oksaan, kuuluu särinää, naksahduksia ja viimein toinen ihmisääni
maanantaina, tammikuuta 12
Previous Posts
- Kyllä. Ei. Vanhat ystävät. Vapina.Nuori, hyvä vaim...
- Nämä onnen synnyttämät varjostumat ovat kuin tummu...
- Kun ryhdyttiin keräämään astioita ja palaneita kyn...
- Liota sitä ensin tammenkuorivedessä,sitten unohda ...
- Luonnossa on vain irrallisia esineitä eikä syytä s...
- Jäljitelmämarmoria olevan öljylampun kamala tuike ...
- Minulle heinät, älä jätä muruakaan, lintu parat ki...
- TORNIHän oli suuri, yllään tikattu, musta takki, h...
- Ylhäällä, nämä ovat tikkaat, tämä on alhaalla
- En tiedä onko tässä nyt sen kummempaa. Ei ole miel...
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home