Palaat ja löydät huoneesi, hiljaisuuden. Tippuvan veden, ihmiset, kadut, sillat, lattian; vaaleanpunaisen, muovisen käsienpesualtaan; kapean penkin. Säröytyneen peilin, jonka heijastuksessa kasvosi sommitellaan uudelleen
perjantaina, lokakuuta 17
Previous Posts
- Haudan hiljaisuus. Raudan maku ja pienet hiukkaset...
- Unohdan yön. Sen epämuodostuneet äänet jäävät menn...
- Vuoden käydessä loppuunsa kaikki on hapettumisen, ...
- Haluaisin kävellä niin pitkään kuin mahdollista, a...
- On viileähköä, hän sanoi. – Niin, on viileähköä, s...
- Edelleen tuo heittiö, kiveä ensimmäinen kerros ja ...
- Muistan paremman alun. Sen jälkeen tuli parempi lo...
- Järki on eri osasten käsittelyämutta mitä on niide...
- Mies: Sinun ei tarvitse pelätäNainen: Mitä muka vo...
- Siitäpä. Siitäpä. Illoin. Vasara.Kynnys. Naurettav...
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home