Vuoden käydessä loppuunsa kaikki on hapettumisen, mätänemisen ja muuntumisen tilassa. Kammio, seiniltään tasaisen valkoinen, tuntuu liian suurelta, jotta mihinkään yksityiskohtiin voisi kiinnittää tarpeeksi huomiota, ne pakenevat, ajattele aineita josta kaikki tämä on tehty, ajattele sitä mikä on näkymätöntä ja mikä näkyvää, kuinka valo heijastuu kustakin pinnasta, ajattele varjoasi tomuisella lattialla, se on enemmän kuin elämä, tai enemmän kuin kuolema, se on todiste siitä että puolia on enemmän kuin kaksi