Kaikista ponnistuksistani huolimatta – nukahdin. En muista mihin heräsin. Mihinkä valmistaudun – en tiedä. Näen vain, niin, mitä oikeastaan näen? On vain... Mutta siitä ei ole hyötyä. Näen kukkaruukkuun viskatut retiisit. Ei, ne ovat punajuuria. Ei, ne ovat retiisejä. Tai sitten ne eivät ole kumpiakaan. Näen ne ja mieleni täyttää raivo, sydämeni on täynnä ahdistusta. Kukkaruukun kylkeä pitkin näyttää valuvan jotakin, olisiko se jonkin leivoksen täytettä? Kellertävää, tahmeaa