Toinen Don Draperin yleisistä strategioista on kahdella korttipakalla pelaaminen. Toinen pakka on se, mikä näkyy pöydällä. Hänen vastapuolensa pelaa sillä hänen kanssaan. Toinen pakka on näkymätön. Koirat olivat pitkissä riveissä paaluihin sidottuina ja haukkuivat yötä päivää. Juopuneet hoipertelivat toisesta veden päällä kelluvasta lautasta toiseen. Toisinaan Don Draper iskee pöytään näkymättömän kortin. Hän saa silloin itsestään irti sellaista jota toinen ei voi ennakoida millään tavalla. Koirien haukunnat sulautuvat toisiinsa. Kuinka paljon Don Draper tästä itse ymmärtää? Ei paljoakaan. Hän luottaa yleensä vaistoonsa, ja vaistoonsa luottaessaan hän usein osuu oikeaan. On isotorakka. Jos hän alkaa analysoida, hänestä tulee typerä, hän joutuu omaan loukkuunsa. Mutta loukussa hän romahtaa, muuttuu jauhoksi johon toinen piirtää sormella kuvion. Sitä hänen ei olisi kannattanut tehdä.