Yhdessä seetripuunpähkinässä voi nähdä kaiken. Don Draperin yleinen strategia on kääntää kaikki toisinpäin. Tällä tavoin hän selittää maailmaa itselleen. Hän ei vain ymmärrä sen vaikutusta häneen itseensä. Hän hajoaa itse tuossa prosessissa; ja sitten hän neuloo itsensä takaisin yhteen käyttäen siinä toisia hyväkseen. Hän ottaa palasen tuosta reidestä, leikkaa sen irti ja ompelee itseensä. Polku on vaivalloinen ja kapea, toisinaan täytyy tunkea itsensä tiheän pensaikon lävitse ja toisinaan oli pakko kulkea kaatuneita puita pitkin soiden ja pienten jokien yli. Don Draper näkee toisen kuin aukon kuvassa, hänen täytyy täyttää se itsellään. Siksi hän värittää sen, sekoittaa värit verestään ja tupakantuhkasta ja maalaa kaiken päälle.