Puhua... puhua ei voinut: vain kuunnella, kuunnella, kuunnella...
posted by Juhana Vähänen at lauantaina, huhtikuuta 30, 2011
lauantaina, huhtikuuta 30
Previous Posts
- Lattialaudat kitisivät
- Hänen tuli lämmin säälistä
- Jos menisin naimisiin, kasvattaisinko parran
- "Nyt kaikki muuttuu hyväksi" – ja nukahti
- Ja sitten, koira joka ontuu jalkaansa, luppakorvai...
- Juostessa, odottamatta, huulilta pääsi kiljaisu – ...
- Kuinka kauniita naulat olivat
- Maiskuttelee kuin olisi joka hetki aikeissa nielai...
- Omalla naisen äänellään ja vieraalla koiran äänellään
- Hän tuki kapeita ja jostakin surullisia kasvojaan ...
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home