Ja sitten, koira joka ontuu jalkaansa, luppakorvainen koira vetisin silmin
posted by Juhana Vähänen at perjantaina, huhtikuuta 29, 2011
perjantaina, huhtikuuta 29
Previous Posts
- Juostessa, odottamatta, huulilta pääsi kiljaisu – ...
- Kuinka kauniita naulat olivat
- Maiskuttelee kuin olisi joka hetki aikeissa nielai...
- Omalla naisen äänellään ja vieraalla koiran äänellään
- Hän tuki kapeita ja jostakin surullisia kasvojaan ...
- Jumalanäidin kehruulanka
- Mutta sumu kietoutui kuin hämähäkinseitti, eikä en...
- Edes jokin ihmisääni teki mieli kuulla – hourekuva...
- Sytytti piipun, sylkäisi
- Vahakynttilöiden liekit ovat päiväsaikaan kammottavat
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home