Henkilääkäristäni tulee musta pöytä, musta kiiltävä pöytä, ja hänen äänensä muuttuu pöydän ääneksi, kuivasti kalahtelevaksi, kuivuneen puun ja kuivuneen lakan rapisevaksi ääneksi, joka täyttää kalloni jokaista uurtoa, jokaista halkeamaa myöten.
sunnuntai, heinäkuuta 4
Previous Posts
- Silloin henkilääkärini taakse kasvavat mustat jala...
- Henkilääkärini istuutuu usein mustan pöydän ääreen...
- Ruusunvärinen kiviportti
- Ruoho oli kosteaa. Kuvapatsaat seisoivat järkkymät...
- Keisarilla oli käheä ääni ja isänsä raivokas luonn...
- Äkkiä hän ilmestyi aivan kuin maan alta koiransa k...
- Raskas, täkäläisille vieras, merentakainen, keltai...
- HämähäkkijumalaNojatuolijumalaKirjajumalaPallojuma...
- Kun yön hämärä valahtihe kasvoilleni
- Tiedän, että olen metsästänyt itse joskus peuroja,...
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home