ITSESÄÄLIIN VAJOAMINEN
Olkoon hänen nimensä Klev. Ota varjos, Klev. Laskosta se sivulles, noi. Sitte vaan odota. Odota. Odota niin, ett hiki kihoo iholles. Odota. Klev. Älä unoha, älä unoha. Tämä on sinun. Laskosta varjos ja tunge se taskuu, Klev. Sytytä savuke, se rauhoitta. Se rauhoitta sinua. Klev. Oletko vielä siin? Klev, sammut valo, mut älä tee mitään muut. Klev. Sinun taskussa. Sinun taskussa se on. Klev, sytyt savuke mut älä mitään harkitsematont tee. Sinun sängyss, kärmmet sinun kamarissa Klev. Ei niit niin vain murhata. Harkita täyty. Klev, älä unoha vastuutas. Kärmmet sinun kamaris, flygeelin sisälä Klev. Siellä niitä kuhisse, siellä niit oikeen ryömiskelee, oikken monta. Klev, kerronpa sinull tarinan. Olipa kerran antiikkikauppias, joka. Mutta olut loppu, Klev, tuoppa pullo