porrasmainen metsä, lampi joka oli aivan samannäköinen kuin kaikki lammet sekä kallistunut kellotapuli, ränsistynyt, hajoamaisillaan oleva sekä sisältä että ulkoa. Olisiko se nymfi, joka joessa uiskenteli hiukset hajallaan, kohottautui vedestä ja painui jälleen virtaan. Lintujen laulu ja valkea kivinen aitaus, vanha kallistunut kellotapuli
perjantaina, syyskuuta 19
Previous Posts
- Olen istunut tässä nyt tuntikausia. Olen väsynyt. ...
- Ylemmydentunne sijaitsee jossakin tässä,ylpeys sii...
- noin synkeä kuono ei nähdäkseni voi kuulua kunnial...
- Kumartuipa vain, ja valoi simaa maljoihin, ja muut...
- Voisinpa olla aika tuleva, olisipa minussa taittop...
- Ei jätä aika jälkiä eikä sähkötuoksua ilmaan, ei j...
- Kuivalla kaisla-alustalla lepäsi vanha joutsen pai...
- KALIBROINTIOlen siis jonkinlainen hyrrä, asvaltill...
- HERKKÄ HETKIKun katosta putosi osa autojen päällej...
- Tila lienee suunniteltu sitä katsoen että, khymkhy...
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home