torstaina, syyskuuta 18

Kukkanen rätisi ja hajosi tuhaksi. Se olikin tuoksunut vanhalta ja kitkerältä heinältä. Ajatuksemme liikkuvat yhtä hyvin sormenpäitä pitkin kuin mitä muutakin. Longchampin myymälän edessä makasi rotan ruumis. Kajahti odottamatta linnun huuto ja rääkynä, voimakas vihurituuli, aivan kuin suuriin palkeisiin olisi puhallettu. Ikkunat hiostuivat, päivä valkeni, myöhäiset linnut lentelivät pois. Vavahtelin niiden läheisyyden takia. En ole vielä ihan rikki oleva klaveeri.