perjantaina, syyskuuta 26

Kaminassa kytivät siniharmaat hiilet,
palavien puiden natina ja narina täyttivät
huoneet, kymmenäänisenä rätisi tuli.
Nukun pihisten nenälläni loputonta

Unen vaihtaminen toiseen, korttien loputon sekoittaminen on luvallista.

Sydämelle mitä tapahtuu, mikä menee sydämen ohitse, mikä rauhoittaa.

Nukkui, pukeutui nopeasti ja sitten livahti peiliin katsomatta ulos.

Autoiluun tarvitaan tietysti kengät, joiden pohja on tarpeeksi notkea ja samalla napakka. Juoksemiseen tietysti kenkä joka pitää juoksemisesta.

Ja tytöt heijastuivat poikkikadulle.

Kovaonninen olen. Mutta onneni, siitä en mitään sano.

Yhä vain lunta ja lunta ja tuulta ja kotitonttu hääräilee nurkassa.

Umpiautoja ja avoautoja, huolia ja houkkioita.

Kuori, olisipa tämä kirjekuori jonka
sisälle vaipua, kiistämätön, suola
siinä jota elämäksi kutsutaan,
kirjoittajan itserakkaus

Vastahakoisasti ja raivoisasti hän katsoi, sitten kääntyi kannoillaan ymmärtäen enemmän kuin olisi voinut odottaa ja ehkä paremminkin kuin oli tarpeen.