No niin, on minun kuunneltava sitä mitä sieluni halajaa, mitä puoliääneen olen lauleskellut, eräänlaista hohottavaa naurua. Miltä kuulostaa? Koetan järkeillä kylmästi mutta se on mahdotonta, niin kuin yrittäisi potkimalla saada lipastoa aukeamaan. Tuuli vinkuu savupiipussa. Ei, tosiasia on, että en osaa järkeillä kylmästi. Tunnustan, että henkeni on levoton ja että hampaita kiristellen soimaan itseäni tästä. Mutta tuo laulu minut pelastaa, sitä kuunnellessani rohkaisen mieleni
keskiviikkona, syyskuuta 24
Previous Posts
- ELEGIAItkeös kanslisti, osastonpäällikkö, sihteeri...
- CROSS SPORTKunhan vain pysyn tämän aallon harjalla...
- kuurohko, omituinenhiljainen, työteliäsköyhä, oppi...
- Yhäkin olen soimannut itseänikuin päätemuuntajaa j...
- Puremahaavat tuntuvat lähes poikkeuksetta, muut ha...
- Huoneesta kannettiin pois kaappi, mutta syvät jala...
- Mies: Syvä alakuloisuusNainen: Suru joka leviää ka...
- Öisin hän ähkyi, vatsa vaivasi häntä, uudet ruokal...
- Eri asia on kuorsata unessa, ja aivan eri asia puh...
- Puhdassointinen, äärimmäisen korkea ääni vaikuttaa...
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home