Muutoin Don Draper on samanlainen kuin aina ennenkin. Hänen ruumiinsa on muuttunut tummuneen hopeakolikon väriseksi. Hänen päänsä paikalla on tylsällä veitsellä suuresta lantusta kaiverrettu kuivunut lyhty. Suuhun on asetettu tulitikkurasia. Hänen puheensa kuulostaa siltä kuin tulitikkurasiassa asuva kärpänen surisisi. Minä tukeudun harhoihini. Tämän hän vetää yli. Minä olen tottunut harhoihini. Tämänkin hän vetää yli. Minä makaan harhojeni päällä. Tämänkin hän vetää yli ja on vähällä heittää kynän seinään. Hän hieroo lanttuaan. Minä olen tukehtumassa harhoihini. Tämänkin hän vetää yli niin että lyijykynän terä katkeaa. Hän veistää sen taas nopeasti teräväksi. Harhat ovat karttani ja kartantekijän tunnen liiankin hyvin.