Kuvio alkaa hajota mielessäni. Lopulta edessäni tällä pykälletyllä pöydällä on ruskean olutpullon sirpaleita. Se on irrotettu suuremmasta eläimestä, se on ollut osa sitä, se on sen poikanen joka nyt on kuollut kuten Sami Liuhto kirjoittaa. “Otin eläimestä pullon ja katselin kiveä josko siihen saisi pullon aukaistuapilkku mutten uskaltanut tarttua toimeen sillä kivi oli äsken ollut hurjana ja tappanut eläimen poikasenpiste”. Sepelkyyhky huhuilee näkymättömissä männyssä joka näyttää Bert Cooperin bonsaimännyltä. Pystyn näkemään ne kohdat joita Bert Cooper on pikkuisella sekatöörillään leikannut. Kuvio alkaa hajota mielessäni. Lopulta edessäni tällä pykälletyllä pöydällä on ruskean olutpullon sirpaleita. Niistä kokoamalla saisi miltei kokonaisen olutpullon, ainoastaan pieni siru on kadonnut, se on kenties tarttunut kengänpohjaan ja on nyt aivan toisen taivaan alla. Kuvio alkaa hajota mielessäni. Mutta ei se minua haittaa. Don Draper on sulatusuuni ja suuri puhaltaja.