Kun Paul Kinsey eräänä aamuna herää luolastaan, hän huomaa muuttuneensa käsinukketaiteilijan nukeksi. Suuri käsi on hänen sisällään ja ohjaa häntä. Hän laskee mielessään vaikutusaikoja. Toisaalta aineen pitoisuudet ovat voineet olla muuta kuin mitä Pahamaineinen Bee sanoi. Hän katsoo itseään säilykepurkin kyljestä. Huolellista tekoa, tosin ompeleita ei kuitenkaan voisi tuolla peilillä erottaa. Jopa Petersenin muhkurapesäinen briaaripiippu on huolellisesti muovailtu ja siitä nouseva pumpulista tehty ja kuparilangoin vahvistettu savu. Mistään tällaisesta Pahamaineinen Bee ei ole kertonut. Hän kirjoittaa muistikirjaansa: aika on kaniin osuva nuoli. Sitten hän viivaa sen yli. Aika on nuoli joka osuu kaniin. Hän viivaa sen yli. Aika nuolee kania kunnes ei enää nuole. Hän viivaa sen yli ja pudistelee päätään.