Lähtiessään työmatkalle Kaliforniaan Don Draper on yksi putkikellopelin putkista. Jäniksennahkavasaraa heiluttava soittaja on näkymätön. Don Draper on hyvin värähtelevässä tilassa, kuvittelee näkevänsä kohta jo entisen vaimonsa jokaisessa ravintolan naisasiakkaassa, jättää Pete Kameli Kyttyrä Campbellin oman onnensa nojaan ja lyöttäytyy jetset-elämää viettävien, Euroopasta tulleiden tyhjäntoimittajien seuraan. Heidän elämänsä on uima-altaalla makaamista, liian tehokkailla autoilla ajamista ei-minnekään, illallispöydässä vähämielisten sanaleikkien rakentamista ja kaikenkattavaa naamioiden käyttöä. Heidän piireissään yksi turkki on vasta alkuruoka. He tuntevat vetoa Don Draperiin sen vuoksi että Don Draper näyttää siltä miltä näyttää. Don Draper taas pitää tilanteista joissa on mahdollista ajaa auto humalassa katolleen tai nauttia suuri määrä tuntematonta keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä. Ei Don Draperia sekään haittaa että tyhjäntoimittajien johtajan ja oppi-isän tytär näyttää siltä miltä näyttää ja on seksuaalisesti hyvin avoin. Johtaja näkee Don Draperin sopivana kantakirjaan ja lupaa elättää hänet jos hän liittyy heidän kiertävään näytelmäseurueeseensa. He ovat lopulta liian rasvaisia Don Draperille joka on perunansyöjä. Kelpo koiran tavoin Don Draper oksentaa liiat rasvat ja ravaa tiehensä elätellen mielessään kuvaa hyvistä tunkioista, perunankuorista, silakanruodoista ja auringossa herkulliseksi kuivuneista siannahkariekaleista.