keskiviikkona, heinäkuuta 11

Onko hän jonkinlainen parituksen paavi. Joutui vankilaan väärennetyn passin takia. Ei tehnyt paljoa muuta mutta kukapa meistä ei tekisi. Hänestä tuntui, että hän jahtasi itseään. Koetti ottaa itseään otsasta kiinni, mutta tunsi sen aina pakenevan. Mittakaava on sellainen, hän mutisi ja astui askelen eteenpäin. Tähdet ja aurinko, joita tuolla ylhäällä ei ole. Tällä hetkellä. Ne ovat alapuolella. Samaan tapaan kuin silloin kun käy tarpeillaan. Kouluhan on sitä varten että siellä annetaan opetus. Aloitteleva maalari joka ei tiedä sitä, että vernissa syttyy itsekseen. Huone täynnä vernissaisia pumpulituppoja. Kahdeksantoistavuotias on suunnilleen yhtä vanha kuin hän oli tuolloin. Heidelberg. Joki jolla sorsia, jotka ammuttiin. Joka ikinen päivä. Muuri, jolla istui kauniita naisia. Joka ikinen päivä. Heidän päässään istui pääskyjä. Pääskyjen yläpuolella lenteli mehiläisiä muodostaen kauniita kaarteita. Toisinaan joku neidoista pelästyi mehiläistä, tai pääskyä, ja putosi pensaikkoon. Muut iloitsivat ja pian rivi oli taas täysi. Oliko hän demoninen virtuoosi. Ei. Hänen veljensä hattu, joka lennähti ulos ikkunasta ja hän antoi sen mielihyvin tapahtua. Selkäsauna sen jälkeen. Mutta se oli sen arvoista. Katsoa kuinka hattu pyöri ilmassa. Caesarin ruumis. Markus Aureliuksen ruumis. Ruumiita toinen toisensa perään. Kuvataiteissa on tärkeää osata piirtää hyvä ruumis. Tämän vuoksi usein kaunis nuori neito on mallina, ja hänet täytyy kuvata ruumiina. Se on henkinen harjoite. On kyettävä pääsemään ulkopuolelle, sinne, missä kaikki ovat ruumiita. Caesarin ruumis. Markus Aureliuksen ruumis. Kleopatran ruumis. Aloittelijat ystävyyden, rakkauden ja veljeyden aloilla. Uskolliset, hyvät puut. Paisti ja salaatti. Tietoisuuden malli. Otatteko teetä, te armelias ja siro olento. Tuomioistuinteatteri. Ja tuon teatterin ohjaaja. Ruoka heitetään jokeen ja katsellaan kuinka moni hukkuu. Kovin ylevää ja ansiokasta. Pyhäkkö, ilta-auringossa, onnellinen ja rauhallinen ilta, lintuset jotka pyrähtelevät ilmaan ja välillä kopsahtavat lasiseiniin. Erinomainen paksu, rikas ja arvostettu eläin. Tänä päivänä hän ihailee naisia, mutta huomenna hän vihaa naisellista sukupuolta. Eikä hän suinkaan ole ainoa lajissaan. Tuollainen käytös antaa vapauden keskittyä tärkeisiin asioihin. Tuollainen kelmi ansaitsisi kymmenentuhatta iskua kylkiluihin. Hän oli surun murtama mutta vain hetken. Se takapuoli ei katoaisi hänen edestään koskaan vaan pysyisi ikuisesti hänen aivoissaan. Se johtuu siitä, että kaikki on pysyvää mitä ei voi syödä. Eikä hän katsonut voivansa sitä syödä, ei edes silloin kun kaikki olisi lopussa. Tämä kaikki sanottuna surumielisen huskyn äänellä. Niin herkkä, ja voisiko sanoa runollinen, luonne. Niin kovin herkkä ja on kiinnostunut Ludvig XIV:n majesteettisesta hahmosta ja pitää nousukasmaista Napoleonia sietämättömänä. Naurajaiset tai hautajaiset. Voisi seisahtaa tämän aukion keskelle ja huutaa kuin kuningas Lear. Itseään voi helposti opettaa puukolla. Hypähtelee kuin peura. Onnellista on olla anteeksiantamattomien ihmisten keskessä. Hyvä hyvä, très bien, très bien. Suuri Jumala, minne hän katosiko, katosiko hän maahan vai avaruuteen. Vai tyhjyyteen. Hän kulki katua pitkin, hitaasti, ja lapset juoksivat hänen perässään ja koettivat toisinaan tarttua hänen mustaan pitkään partaansa. Parta oli kovin repaleinen. Todellakin! Kuinka erinomaista, suloista! Kovin inspiroivaa! Kylpylän ohi hän käveli ja sisältä kuului kovin onnellisia ääniä ja myös kovin onnettomia ääniä. Très bien, kovin suurenmoista.