Kävelin pimennetyn huoneen lävitse, ojentaessani käsiäni tunsin kuinka kummallekin puolelle oli ripustettu raskaat kankaat, jotka muodostivat tunnelin huoneen keskelle. Lattialla oli pehmeä matto, joka vaimensi askeleet niin että mitään ei kuulunut. Minut ohjattiin seuraavaan huoneeseen, joka oli samalla tavoin järjestetty, mutta nyt kankaat tuntuivat keveämmiltä, saatoin aistia kuinka ne heilahtelivat aikaansamaani ilmavirran mukana. Kolmanteen huoneeseen johtava korkea ovi avattiin, tämä huone oli valaistu. Ikkunat oli kuitenkin peitetty hopeanhohtoisilla vaneri- tai kipsilevyillä, joihin oli kaiverrettu kuvioita joita en kyennyt näkemään selvästi. Keskellä huonetta oli lattiassa pieni syvennys, johon asetetulla pyöreällä metallialustalla paloi ritisevä, vihreänhohtoinen tuli, valossa tuskin havaittava. Syvennyksen vieressä oli musta, kenties basaltista veistetty taso, joka muodoltaan muistutti keskikohdastaan avattua kirjaa