Mies avaa purkin. Hänen ilmeensä vaihtuu tyrimistyneestä iloiseen, iloisesta vastenmielisyyttä kuvaavaan. Nainen kaivaa pienellä lusikalla esiin ryppyisen pienen lihaksen, täydellisyydestä kaukana olevan palan ainetta. Hän on levollinen, niin levollinen kuin voi olla. Kraatteri aukeaa heidän takanaan ja esiin tunkeutuu uusi, epäinhmillinen laji. Alkaa Keskustelu. Mies nieleskelee. Hän on selvästi kyvytön. Nainen laskee purkin pöytäliinalle, käärii pöytäliinan purkin ympärille ja katselee ympärilleen. Päivä nousee. Kraatterista nousee hiljalleen vihertävää savua, joka pian on kuitenkin valkoista, mies kaatuu kuolleena matolle, nainen nousee pystyyn, mies syödään, kalteva niitty talon takana on usvan peitossa