Kun juon hunajavettäni ajattelen Don Draperia. Hyllyn kirjoista se, jonka nahkaselkämyksessä ei lue mitään. Siinä on vain merkkejä joita lapsi katsoo ihmetellen ja aikuinen hienoista kuvotusta tuntien. Nahka ei näytä vuohennahalta, se on ohuempaa ja siinä on samanlaisia karvatuppirykelmien muodostamia kuvioita kuin peccary-villisiannahassa. Merkit eivät ole nahan pinnassa, painettuna, vaan muste on ujutettu nahan sisään.