Harry Crane on kolikko jota heittämällä saat kruunan mutta kun katsot sitä uudelleen se on muuttunut klaavaksi. Kotka muuttuu myntiksi. Herttakuningatar muuttuu patajätkäksi. Ristirouva muuttuu kettujen riivaamaksi luutnantiksi. Harpista tulee puukko; kynästä viikuna. Alussa hänen silmänsä ovat siniset kuin mintunkukat, lopussa hänen silmänsä ovat rikinkeltaiset. Hän tietää tämän mikä tekee hahmosta kiinnostavan. Joissain asioissa hän on tarkkanäköinen mutta hänen katseensa sumentuu hyvin nopeasti. Aurinko paistaa ensin; sitten sataa kellertäviä rakeita. Harry Crane tuntuu koko ajan olevan väärässä maailmassa. Hän kuuluisi todellisuudessa jonnekin hollywoodliskojen juhliin; untuvat lentävät ilmassa, pilvi haisee, pulvereita nuuskitaan, rappusia laskeutumalla pääsee kellariin jossa asuu krokotiileja.

Kuvittelemassani Mad Menin jatkokehitelmässä Harry Cranesta tulee malmölainen ravuri nimeltä Willatz, kuumaverinen ja taipuvainen potkimaan pilttuunsa seiniä, kuljetusvaununsa seiniä, pitkien valkeiden käytävien seiniä, korkkitammien runkoja. Ohjastajan kyljet ovat näykkäisymustelmien läikittämät mutta rahaa tulee.