maanantaina, tammikuuta 9

Lunta satoi loputtomasti ja sen jälkeen satoi vettä, mikä saattoi tarkoittaa edistymistä. Olisimme voineet ymmärtää toisemme täysin väärin. Mutta vaikka kukaan ei tietäisi mitään, sellaisen voiman etsimisen tulisi olla ensisijainen päämäärämme. Kunnialla kukaan ei tee mitään, se on hyödyttömistä hyödyttömintä. Ja kivuliasta. Saat kertoa hänelle, että olen hänen puolellaan, puollan sitä mitä hän sanoo vaikka se olisi omalta kannaltani epäviisasta. Hän muisteli ankeriaskeittoa. Se oli enemmän kuin saattoi kuvitella. Jos jotkin sormet ja jokin pää ja jokin ruumis oli aikaansaanut sellaisen keiton joka saa avautumaan silmät totuudelle. Ankeriaat ovat totuuden eläimiä. Ne muistuttavat käärmeitä mutta niillä ei ole kaksihaaraista kieltä. Samana iltana, tai kenties seuraavana, hän ei ollut enää varma, hän puhui asiasta ja toimi niiden tietojen varassa, joita oli silloin saanut. Se ei onnistunut. Kysymys ei ollut uskollisuudesta. Petersen. Pelkkä nimi tuntui pisaroilta otsalla. Kuvitteleeko hän, että me olemme hänestä riippuvaisia, kuvitteleeko hän, että hänen kätensä on meidän otsallamme, kuvitteleeko hän, että me haluaisimme edes koskaa nähdä häntä saati ajatella häntä? Jos taivas yllämme jatkaa tummenemistaan on tämä kaikki pohdinta tietysti mieletöntä. Hän ajatteli, että haluaisi tyttären luokseen kesäkuussa. Ei Gasteiniin, mieluiten jonnekin joka ei olisi niin korkealla ja jossa olisi metsää. Onko Atterseessa metsiä? Ilmapiirin brutalisaatio. On epävarmaa kenen kanssa keskustelemme tulevaisuudessa ja kenen kanssa teemme sovinnon. Hän on niin terve ja iloinen; mies jonka kanssa söin aamiaisen ja jonka kanssa myöhemmin join samppanjaan sekoitettua punaviiniä. Ja illalla istuin Kramerin kanssa, todella aidon uskonnollinen hahmo. Se mitä olemme tehneet on oikein koska toisin emme olisi voineet tehdä. Se on se, mitä olen halunnut ilmaista. Ja vielä, todellinen menestyminen tulee jälkikäteen, sinä ansaitset sen ja minä olen ylpeä siitä. Omien saavutusteni jälkeen sinun saavutuksesi ovat sellaisia joista tunnen mielihyvää. Hyvin vaikea, ei varmastikaan mikään utopia. Ja yhtä etäinen kuin tänä päivänä rationaalinen ihminen voi olla. Hän seisoi huoneen toisella sivulla ja katseli alas. Valo tuli hänen takaansa olevasta ikkunasta. Kaikki mikä on joskus ollut, katoaa. Kaikki mikä on kadonnutta on kadonnutta iäksi. Kaikki mikä syntyy, syntyy aina uudelleen. Kaksi nuorta tutkijaa astui peräkanaa sisään ja hän nyökkäsi heille. He katsoivat häntä, hän kuvitteli tämän, kunnioittavasti, ja toinen heistä otti silmälasinsa pois ja puristi silmänsä hetkeksi tiukasti yhteen. On aina mahdollista, että rikolliset alkavat katua. Heidän valheensa ja rikoksensa tulevat liian raskaaksi taakaksi heille. Kirjoitin Vikolle, mutta hän ei vastannut. Ehkä häntä uhkaillaan ja ehkä hän pelkää. Haluaisin huoneen, josta on näköala merelle, joka on valoisa ja jossa on siisti kylpyhuone. Muuta en tarvitse. Toiveikkaat mielialasi ja sanasi lohduttavat minua ja tekevät minut todella onnelliseksi. Myöhemmin saat pimeytesi jossa nukkua. Me kaikki saamme omamme mukaan. Mutta en tarvitse muuta. Tämä kaikki kuvaa hiljaisuutta. Kaikki joka loittonee sinusta ja sitten palaa takaisin. Jos ajattelet "Helvettiin laskeutumista", voi se johtaa ties minne. Tämä on toisinto siitä. Kuten vahva sopimus, joka ei anna irtautua. Tämä on totta. Olemme saaneet tämän aikaan ja siksi voimme nähdä tämän. Sanokoon Petersen mitä tahansa. Yksi asia on varma, se, että en halua palata, en vaikka voisinkin ja en vaikka tämä kaikki olisi ohi tänä hetkenä