Sydäntäni kalvaa mahdollisuus siitä, että joskus minä olisin henkilääkäri. Se on mahdotonta, sanon, ja tehostan sanomaani iskemällä nyrkin hänen marmoripöytäänsä vasten. Marmoripöytä halkeaa ja sen sisältä tulee esiin pieni poika.
perjantaina, huhtikuuta 16
Previous Posts
- Luulen, että lopulta asiat ovat näin: minä olen he...
- Pikkukylät ovat inhottavia ja todellisia.
- Henkilääkärini on vääränrahantekijä.
- Henkilääkärini näkee oikeat valheet. Mutta hän ei ...
- Välttääkseni henkilääkärini kuvittelemasta liikoja...
- Minusta tuntuu, että sinä välttelet minua, henkilä...
- Ratkaisu on se, että seison koko ajan niin, että t...
- Kun henkilääkärini vaimo on saapunut paikalle, kai...
- Kun olemme lopettaneet aperitiiviin henkilääkärini...
- Henkilääkärini ja minä muodostamme alun ja lopun. ...
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home