keskiviikkona, maaliskuuta 31

Fantasioin toistuvasti siitä, että henkilääkärini on vihdoin haudassa. Että voin mennä ja syödä gulassia hänen muistolleen. Että voin sylkeä nenäliinaani ajatellessani häntä, kuollutta häntä, että voin olla rauhassa kitkerä kauniina päivänä, säärten hehkussa.