Mitä minä näen maastani? Pään aina, kädet usein, käsivarsia tuskin koskaan. Pään aina. Hiusten verhoaman, rypyt, lian, värinän. Pään, joka pimentää ilman. Ei niin, että näkeminen merkitsisi mitään. Se on vain jotakin, jonka kanssa jatkaa.
perjantaina, joulukuuta 11
Previous Posts
- Maani on maallinen. Sillä on hetkensä, syvät ja hu...
- Maani ei välitä papereista. Se kyllä antaa peittää...
- Maa sanoo: mädäntyä on myös elää. Jokaisen hautaki...
- Maa tulee takaisin, sen näkee ikkunasta. Se on vih...
- Kun maa on lähtenyt, ei sitä voi tietää.
- On olemassa manattuja maita. Minun maani on manattu.
- Kuka sanoo: tahdon rakastaa maatani, vaikka se onk...
- Maani on syöty ja juotu.
- Ensin seinistä putoaa maali, sitten seinät putoava...
- Maata ei voi syleillä.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home