keskiviikkona, joulukuuta 30

He olivat tulleet täsmälleen sinä hetkenä, joka edelsi hetkeä jolloin olisin ymmärtänyt sairauteni kulun ja hoitotavat, he tulivat juuri sinä hetkenä joka edelsi sitä hetkeä jona olisin ymmärtänyt miksi ylipäätään olin siinä tilassa, siinä ajassa, siinä hengessä mukana, he tulivat juuri sinä hetkenä joka edelsi kaikkea, mikä olisi vapauttanut minut tästä, hän ja hänen persialainen vaimonsa, persialainen syystä jota minä en tiedä, syystä jota en edes halua arvata, ilman syytäkin, persialainen, aivan kuin se olisi vastaus jokaiseen ongelmaan ja vastaus kaikkeen muuhunkin kuin ongelmiin, vastaus elämään, persialainen, aivan kuin se selittäisi sen miksi he tulivat juuri sinä hetkenä kuin tulivat, ja miksi he asettuivat juuri siihen mihin asettuivat, minun huoneeni viereen, ja miksi persialainen nainen käveli juuri niin kuin käveli ovelta kylpyhuoneen ovelle ja kylpyhuoneen ovelta parvekkeen ovelle ja parvekkeen ovelta keittiön ovelle ja keittiön ovelta takaisin kylpyhuoneen ovelle, ja miksi hänen miehensä, sveitsiläinen kaivosinsinööri, makasi koko tämän ajan, niin kuvittelin, hiljaa sängyllään ja luki jotakin, ja miksi persialainen nainen, hänen vaimonsa, alkoi yht'äkkiä puhua niin kuin olisi vain odottanut oikeata hetkeä sanoa sen mitä olikin sanomassa, oikeata hetkeä astua esiin kuten sanotaan, oikeata hetkeä tulla olevaksi ja kaikkea hallitsevaksi, ja minä makasin lattialla ja tunsin ensin kylmyyttä ja sitten kuumuutta ja sitten taas kylmyyttä, ja tunsin kuinka ohimoni olivat läpimärät ja kylkeni läpimärät, ja kuulin kuinka persialainen nainen, sveitsiläisen kaivosinsinöörin vaimo, alkoi puhua, niin kuin olisi esittänyt vuorosanansa jollakin hyvin lavastetulla ja sopusuhtaisella näyttämöllä, ja näin niin sanotusti sieluni valkokankaalla kuinka hänen miehensä, hänen sveitsiläinen kaivosinsinöörimiehensä, heitti häntä kengällä eikä osunut