Kala katiskassa on Grazslo. Lienee syntynyt tähän maailmaan valmiina. Kokonaisena. Samaan tapaan kuin pöytä, joka veistetään yhdestä suuresta palasta puuta. Tai krusifiksi. No niin, hänen hiukan hiljaiset sanansa eivät ole maailma, mutta ne kyllä ovat yksi suuri kylä. Kylän keskellä on kirkko ja kirkossa hehkeä neito, neidon alla tuoli, tuolin alla leipä. Ja tähän loppu.