perjantaina, helmikuuta 7

Paul Kinsey ja hänen Krishna-aikansa. Onko se hänelle pakoa? Epäilemättä. Onko se hänelle jopa tietoista pakoa? Epäilemättä. Onko se tuon Krishna-yhteisön johtajalle pakoa? Epäilemättä. Onko se jopa tietoista pakoa? Epäilemättä. Eräässä kohtauksessa johtajana toimiva nainen myöntääkin asian suoraan Harry Cranelle, joka on huolestunut Paulista. Paul Kinsey on tärkeä Krishna-yhteisölle siitä yksinkertaisesta syystä että hän on poikkeuksellisen taitava haalimaan uusia jäseniä ja markkinoimaan yhteisöä. Samasta syystä Paul Kinsey on tärkeä tuolle naiselle itselleen; häntä Krishna-yhteisö palvelee nimittäin pelkästään hänen omissa vallanhaluisissa pyrkimyksissään. Paul Kinsey kuvittelee olevansa rakastunut tuohon johtajaan, Äiti Lakshmiin, kuten häntä kutsutaan. Todellisuudessa sekin on hänelle vain yksi paon muoto ja hän sekä tiedostaa sen että painaa sen syvemmälle itsessään. Tämä Paul Kinseyssä juuri on kiinnostavaa. Hän näkee mutta hän haluaa mielummin käyttää aurinkolaseja. Hän ymmärtää että ainoa häntä todella vetävä asia on kirjoittaminen, nimenomaan fiktion kirjoittaminen, mutta hän ei peloistaan johtuen kykene antautumaan sille. Hän ei tee sitä koska hän pelkää sen muuttavan liikaa itsessään. Hän ei tutki itseään koska hän pelkää löytävänsä liikaa tai liian vähän.*

*Hän ei ole päässyt siihen kohtaan jossa jokainen hänen varastamansa IBM Selectric -kirjoituskoneen lyönti iskee uuden naulan hänen rakentamaansa vajaan; hän ei ole päässyt siihen kohtaan jossa jokainen hänen varastamansa IBM Selectric -kirjoituskoneen lyönti iskee uuden naulan hänen rakentamaansa vajaan; lopulta nauloja on enemmän, vajaa vähemmän, ja niin se jatkuu.