Kun ajattelen Don Draperia, ajattelen tilaa. Don Draperin ulkopuolelleen luomana varjona tuon tilan kuva on hänen Manhattanin asuntonsa: valtava, pilvenpiirtäjän ylimmän kerroksen asunto Manhattanilla. Hänen alakouluikäinen tyttärensä, tullessaan sinne ensimmäistä kertaa vierailulle, eksyy kun hän aamulla vielä unisena lähtee vaeltamaan. Siellä voi järjestää juhlat 80 vieraalle ja esiintymään mahtuu lisäksi 5-henkinen bebop-ryhmä. Se on sisustettu minimalistisesti ja kalliisti. Terästä Italiasta, mustaa nahkaa Italiasta, kiveä Italiasta. Peilejä, lasia. Todellisena kuvana Don Draperista ajattelemani tila on noin neljän neliömetrin kokoinen poliisivankilan selli. Se on sisustaltaan minimalistinen: pintakäsittelemätön betonilattia, pintakäsittelemätön betoninen laveri. Sellikorkeus 220 senttiä. Pintakäsittelemättömät betoniseinät, pintakäsittelemätön betonikatto. Teräksinen pytty. Teräksinen ovi, jossa kurkistusluukku suurin piirtein kultaisessa leikkauksessa suhteessa oveen. Seinissä art brut -taidetta.